Kuolemajärvi

Kotiteollisuus


Kannan vettä lähteeseen, kannan valoa säkissä
väsyneet silmät kuopissaan kuin rotat häkissä
kirkoista, kapakoista
itseäni etsin ja noista
maailman kapaloista
tahdon nimen irti

Kerto:
Kuolemajärvi
olet niin kaunis, tahdon sinuun sukeltaa,
jäädä syliisi,
siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa.
Kärsin ja odotin,
etsin elämääni jotain kaunista,
kärsin ja unohdin
kunnes lakkasin toivomasta.

Tämä tunne vanhempi kuin maailman vuoret,
vanhempi kuin taivas tai valtameret suuret.

Sairasta pilaa
koko elämä
yksinäisyys
halauksena ympärillään!

Olet niin kaunis, tahdon sinuun sukeltaa,
jäädä syliisi,
siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa.

Kerto