Matkan Lopussa
Painavi mieleni
kuin kaikki maa
Vaipuu jo eloni
sammalten taa
Ikihonkain siimekseen
yksin nyt jään
Menneet on linnut sen
lehvät vain nään
Sulkeutuu maailma kerran
ihmisen eestä
Laulunsa viimeinen
taivaisiin soi
Syömmeni kyyneleet
kuin kastetta ois
Mukana tuulen
ne kulkeutuu pois
Sulkeutuu maailma kerran
ihmisen eestä
Laulunsa viimeinen
taivaisiin soi
