Eevan Perintö
Surulliset päivät
seisovat rivissä
odottavat aikaansa
tuoda terveisensä
oudoilta seuduilta,
karuilta mailta
Valonkantajan luota,
ikikylän perukoilta
saapuu ikävän henkäys,
kaihon kosketus
muistan taas osani;
Onnellinen, en saa olla
Onnellinen, en voi olla
Mitä täältä etsin?
Mitä täältä saan?
Vain omassa päässään voi
tätä paikkaa
paremmaksi rakentaa
