
Gleb
Se oli kuin noituutta
Ei kyetty käsittämään,
Kuinka suurmiehiäkin Gleb
Ivallaan sai itkemään
Mursi muutamalla sanalla lause tai kaksi
Häntä alettiin kutsua teurastajaksi.
Koko kylä oli kovin uninen
Vain valossa
Alkavan aamun vielä
Saunottiin juhlatalossa
Oli suureen ääneen maailmalta melskaamaan
Ylpistyneet herrat tulleet lapsuusmaisemaan
Gleb tietää tulokkaista, lähtöä tekee
Vetää niskaan pitkän viitan, viestintuojiin vilkaisee
Hölmöt soittakoot suitaan,
Hölmöilkööt vaan,
Pian tulee teurastaja
Tulee teurastamaan
Nolaamaan kysymyksillään
Ja jo koht'sillään teurastaa
Ja teurastaa kuin sian!
Epämukavaa?
Sepä mukavaa
Löylyssä niille, jotka ei osaa elää, naurettiin,
Kaukaa tuodut hienot juomat
Kiuasvesiksi viskottiin,
Gleb ovella takkia riisuu, paljastaa pään
Koputtaa ja koko kylä pitää henkeään
Kylpyvieraitako?
Katsotaanpas! huudetaan
Herrat, en käy kylpemään nyt
Asiani vie hetken vaan
Oli hetken hiljaista, ja kun poistuessaan
Kahdet kasvot kalvenneet nousi saunan ikkunaan
Katsomaan tuon tumman hahmon perään vaiti, niin
Taas teurastajan teurastaneen tiedettiin
Gleb on julma mies,
Mutta kuitenkin nöyrä
Miettii usein, että varmasti
Joku toinen julmuri jossain
Teurastaa
Vielä häntäkin
Etevämmin