Kissanpí¤iví¤t
Kesí¤ alkoi olla lopuillaan, kissan pennut tí¤ytyi hukuttaa.
Ahti sí¤kki sulloi pentueen, otti mut kaverikseen.
Sanottu ei sanaakaan.
Hiljaa aloin soutamaan.
Ahti ajoi ammatikseen, mua kutsui pikku kisí¤llikseen.
Nyt siiní¤ istui murheissaan, tahtonut ei tappaa kissojaan.
Ja jí¤rvi oli hiljainen, sysimustaa vesi sen.
Mutta silloin oli kissanpí¤iví¤t, silloin kissat henkiin jí¤iví¤t.
Ei ollut meistí¤ tappajiksi, jí¤í¤tiin viattomiksi.
Vaan nykyisin on kaikki toisin, nykyisin on kaikki toisin.
Ja muistoja vain kissanpí¤iví¤t, ne kauan sitten taakse jí¤iví¤t.
Parin pí¤iví¤n pí¤í¤stí¤ lí¤hdettiin, talveksi takas kaupunkiin.
Kissat pennut vielí¤ silitin, sitten linja-autoon kiipesin.
En tiennyt kaiken muuttuneen, ajanjakson pí¤í¤ttyneen.
Vuoden pí¤í¤stí¤ viimeisen kesí¤n vietin soudellen.
Kuulunut ení¤í¤ maisemiin, kyllí¤stynyt olin kissoihin.
Nyt Helsinkií¤ kaipasin, ei ollut Ahti ení¤í¤ in.
Mutta silloin oli kissanpí¤iví¤t, silloin kissat henkiin jí¤iví¤t.
Ei ollut meistí¤ tappajiksi, jí¤í¤tiin viattomiksi.
Vaan nykyisin on kaikki toisin, nykyisin on kaikki toisin.
Ja muistoja vain kissanpí¤iví¤t, ne kauan sitten taakse jí¤iví¤t.
Mutta silloin oli kissanpí¤iví¤t, silloin kissat henkiin jí¤iví¤t.
Ei ollut meistí¤ tappajiksi, jí¤í¤tiin viattomiksi.
Vaan nykyisin on kaikki toisin, nykyisin on kaikki toisin.
